Pelastuskoirakokeet

Pelastuskoirien koulutus ja historia alkaa 1800-luvulta. Sveitsiläiset munkit kouluttivat bernhardinkoiria etsimään lumivyöryjen alle joutuneita ihmisiä. Ensimmäisessä maailmansodassa koiria hyödynnettiin haavoittuneiden etsimisessä maastosta. Nykypäivänä pelastuskoirat ovat osa Vapaaehtoista pelastuspalvelua (VAPEPA), jonka katto-organisaatio on Suomen Punainen Risti. Koulutettuja koiria käytetään kadonneiden henkilöiden etsinnöissä niiden nopeuden vuoksi. On mm. arvioitu, että yksi koirapartio vastaa 50 ketjuna etsivän ihmisen työpanosta.

Koulutettu pelastuskoira osallistuu pelastusetsintöihin koulutetun ohjaajansa kanssa. Koiran rodulla tai roduttomuudella ei ole väliä. Suomen Palveluskoiraliitto ja Suomen Pelastuskoiraliitto järjestävät pelastuskoirakokeita. Koiran ohjaajan tulee kouluttautua etsintä-, ensiapu-, suunnistus- ja viestintätaitoiseksi. Vuodesta 2014 lähtien pelastuskoirakoille astui voimaan uusi koemuoto VIRTA, eli viranomaistesti, joka simuloi jo olemassa olevia koemuotoja paremmin todellista etsintätilannetta.

Pelastuskoiria koulutetaan eri lajeihin: jälki, haku (henkilöetsintä), raunioetsintä, laviini (lumivyöryetsintä) ja ID-jälki. Jotta koira voi olla osa hälytysryhmää, sen tulee suorittaa hyväksytysti kokeet kahdessa lajissa. Koiran koulutus ei kuitenkaan pääty hälytyskelpoisuuden saavuttamiseen vaan koirakko voi kehittää taitojaan edelleen harjoittelemalla etsintää erilaisissa paikoissa, kuten vaikkapa rakennuksissa ja kouluttamalla koiraa myös toiseen lajiin. Koiran tulee myös säilyttää saavutettu koulutustaso voidakseen osallistua etsintöihin. Koulutustaso testataan joka toinen vuosi uusimalla etsintälajin koe. 

Jälkikoira hyödyntää maavainua ja kulkee hajuaistinsa avulla ihmisen kulkemaa reittiä, josta on jäänyt haju maastoon. Olosuhteista riippuen haju voi säilyä maastossa muutamasta tunnista useampaan vuorokauteen. Henkilöetsinnässä eli haussa koira käyttää ilmavainua ja voi ilmaista löytämänsä henkilön haukkumalla, tuomalla kaulassaan roikkuvan rullan ohjaajalleen tai käyttämällä kertovaa ilmaisua. Kertovassa ilmaisussa hyödynnetään jotain koiran luontaista tapaa toimia koiran halutessaan viestittää ohjaajalleen löydöstä. Rauniokoira etsii ihmisiä sortuneista rakennuksista ja ilmaisee henkilöt raunion alta. Laviinikoira etsii kadonneita lumen alta.

Niin jälki- kuin hakutyöskentelyssä koirat opetetaan reagoimaan minkä tahansa ihmisen hajuun. Sen ei tarvitse etukäteen saada haistaa jotain etsittävän esinettä vaan haistaessaan kenen tahansa ihmisen hajua, se reagoi siihen. Tämä on yleisin tapa kouluttaa pelastuskoiria. Poikkeuksena ovat ID-jälkikoirat, jotka koulutetaan etsimään tietyn ihmisen hajua ja koira saa haistaa henkilön omistamaa esinettä. Koulutettu koira pystyy silloin etsimään tiettyä henkilöä ruuhkaisiltakin alueilta ja seuraaman kadonneen hajua.

PeKo-toiminta collieille

Pelastuskoiratoiminnasta (esim. koulutuspäivät) Collieyhdistyksessä vastaa PK-toimikunta, jonka tiedot löydät omalta sivultaan.

Teksti: Anni Malkamäki, kuvat: Kiira Käyhkö