Etsintäkoe
Etsintäkoe (aiemmalta nimeltään Yleiskoe) koostuu useammasta osiosta, jotka ovat haku, jälki, tarkkuusruutu ja pudotettu esine (sekä tietysti kaikkiin lajeihin kuuluvat esineruutu ja tottelevaisuusosio). Etsintäkoe soveltuu hyvin sellaisille ohjaajille ja koirille, jotka innostuvat monenlaisesta ja tykkäävät treenata useammanlaisia osa-alueita tai kaipaavat vaihtelua harjoitteluun. Vaikka etsintäkoepäivät ovat pitkiä ja koira täytyy saada jokaista osa-aluetta varten viritettyä uudestaan oikeaan mielentilaan, ovat yksittäiset osasuoritukset etsintäkokeessa lyhyempiä ja fyysisesti kevyempiä kuin muissa koelajeissa.
Haku- ja jälkiosuudet suoritetaan kuten kyseisten lajien maasto-osuudet muutamin eroavaisuuksin:
Hakualue on etsintäkokeessa aina 100mx100m ja maalihenkilöitä on radalla piilossa aina kaksi. Molemmat maalihenkilöt tulee löytää ja ilmaista, jotta pisteet riittävät hyväksyttyyn tulokseen. Etsintäaika lyhenee koeluokkien vaikeutuessa. Etsintäkokeen jälkiosuudessa jälki on lyhyempi (luokasta riippuen 300-500m) ja tuoreempi (40-60min) kuin jälkikokeessa ja keppejä on jokaisessa luokassa vain neljä, eikä teräviä kulmia etsintäkokeen jäljellä ole.
Tarkkuusruutu on maastoon tallattu ja kulmissa olevin tolpin merkattu 3m x 3m kokoinen alue, johon on piilotettu pieni, noin kolikon kokoinen esine. Koiran tehtävänä on löytää ja ilmaista tuo esine ohjaajalleen. Ilmaisutapa on vapaa, koira saa ilmaista esineen esimerkiksi katsomalla esinettä, nenäkosketuksella, haukkumalla, menemällä esineen eteen maahan tai tuomalla esineen ohjaajalle. Etsintäaikaa on koeluokasta riippuen 3-5 minuuttia ja koiran ilmaistua esineen (ja ohjaajan hyväksyttyä ilmaisun) on ohjaajalla minuutti aikaa löytää esine maasta. Esine on materiaaliltaan metallia tai kovaa muovia.
Tarkkuusruutu on hauskaa aktivointia mille tahansa koiralle ja sitä on helppo harjoitella missä ja milloin vain, kotona nukkamatolla, pihanurmella, lumihangessa tai metsälenkin ohessa. Harjoittelu voidaan aloittaa siten, että koiralle näytetään piilotettava pieni esine ja palkataan pari kertaa siitä, että koira osoittaa kiinnostusta ohjaajan kädessä olevaa esinettä kohtaan ja koiran katsellessa laitetaan esine piiloon ja päästetään koira etsimään.
Koiran reagoidessa löydettyyn esineeseen, sitä kehutaan ja palkataan. Kun koira osaa tämän hyvin, voidaan esinettä alkaa piilottaa ensin pienelle esimerkiksi metri x metri kokoiselle tallatulle alueelle. Hiljalleen aluetta kasvatetaan ja esinettä laitetaan paremmin piiloon, esim hieman sammaleen alle. Esineitä kannattaa vaihdella ja tehdä harjoituksia erilaisilla alustoilla. Etsintämotivaatiota ylläpidetään helpoilla, nopeilla harjoituksilla ja välillä haastetaan koiraa ja tehdään vaikeampia harjoituksia.
Pudotettu esine on tarkkuusruudun tapaan hauskaa aktivointia ja sen harjoitteleminen onnistuu hyvin metsälenkkien ohessa. Pudotetun esineen koesuorituksessa ohjaaja ja koira kävelevät (koira seuraa ohjaajan vasemman jalan vieressä) merkittyä reittiä metsässä ja ohjaaja pudottaa matkan varrella huomaamattomasti esineen (ohjaajan oma esine, esimerkiksi lapanen) reitille. Kuljettu matka ennen esineen pudotusta on koeluokasta riippumatta 50 metriä.
Esineen tiputtamisen jälkeen ohjaaja ja koira jatkavat matkaa koeluokasta riippuen vielä 50-150 m merkattua reittiä, jonka jälkeen ohjaaja pysähtyy, kääntyy ja lähettää koiran etsimään pudonnutta esinettä. Koiran tulee juosta määrätietoisesti ja innokkaasti kuljettua reittiä takaisin tulosuuntaan, reagoida pudotettuun esineeseen sen kohdalla, napata esine suuhun, kääntyä takaisin ja tuoda esine ohjaajalle; luovutusasento on vapaa.
Pudotetun esineen harjoittelu aloitetaan siten, että esine, jonka koira mielellään ottaa suuhun, pudotetaan maahan niin, että koira huomaa esineen pudonneen. Esinettä voidaan tarpeen mukaan heitellä ensin ilmaan muutamia kertoja tai esimerkiksi leikittää koiraa esineellä, jotta koiralla on aito kiinnostus esinettä kohtaan. Esineen pudottamisen jälkeen jatketaan koiran kanssa matkaa muutamien metrien tai vaikkapa kymmenen metrin päähän ja lähetetään koira hakemaan pudonnut esine.
Koiraa kannattaa kehua alkuun jo esineen luokse menemisestä ja koiran napatessa esineen suuhunsa, voi ohjaaja lähteä juoksemaan eteenpäin koiraa karkuun. Koira palkataan, kun se tuo esinettä ensin ohjaajaa kohti ja lopulta ohjaajalle asti. Tarvittaessa esineen noutamista ohjaajalle asti kannattaa harjoitella muussa yhteydessä. Alkuharjoitukset kannattaa tehdä polulla tai vaikkapa metsäautotiellä, jolloin koiralle on selkeää, että juostaan takaisin tulosuuntaan eikä koira sekoita harjoituksia esimerkiksi esineruutuun. Myös käskysanan kannattaa olla eri kuin esineruudussa. Hiljalleen etäisyyttä esineeseen kasvatetaan ja tehdään harjoituksia niin, ettei koira huomaa esineen putoamista. Kun koiralla on hyvä motivaatio ja ymmärrys pudotetun esineen hakemisesta, voidaan ottaa mukaan seuraaminen ja siirtää harjoitukset pois polulta.
Teksti: Kiira Käyhkö, kuvat: Ilona Karjalainen, Kiira Käyhkö