Pienkeräys

Pienkeräys on päättynyt.

Pienkeräyksen keräysaikamon rajoitettu kolmeen kukauteen. SCY:n keräys oli käynnissä 1.2.-30.5.

Keräyksellä saatiin kerättyä tutkimukselle vajaa 5300€.

KIITOS kaikille lahjoittajille!

Monimuotoisuuskartoitus, pitkä- ja sileäkarvaiset colliet 

Monimuotoisuuskartoituksen tavoitteena on selvittää pitkä- ja sileäkarvaisten collieiden perinnöllistä monimuotoisuutta. Kartoituksen ensimmäinen osa keskittyy suomalaisten collieiden tilanteeseen. Mukaan valitaan koiria mahdollisimman laajasti pyrkien noudattamaan seuraavia valintakriteerejä: 

1. Mukaan valittavat koirat ovat jalostusikäisiä ts. vähintään vuoden ikäisiä, eivätkä ne ilmennä jalostuksesta sulkevaa sairautta tai ominaisuutta. 

2. Yhdestä pentueesta mukaan otetaan vain yksi koira. Valinnassa painotetaan sitä, että mukaan valittavilla koirilla olisi mahdollisimman vähän samoja vanhempia tai edes isovanhempia. 

3. Mukaan valittava koira on FI-rekisterissä. Se voi olla joko Suomessa syntynyt tai tuontikoira. Tuontikoirien suhteen pyritään erityiseen tarkkuuteen kohdan 2 kanssa. 

Tutkimukseen valitaan noin 500 koiraa, joista noin sata sileäkarvaista ja 400 pitkäkarvaista collieta. Näiden koirien näytteet analysoimalla saadaan riittävän kattava kuva suomalaisten pitkä- ja sileäkarvaisten collieiden perinnöllisestä monimuotoisuudesta. Lisäksi saadaan arvokasta lisätietoa mm. tarvittavasta aineistosta tutkimuksen myöhempiä, kansainvälisiä vaiheita varten. Tutkimuksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia näytesäilöjä. DNA-näyttelyiden lisäksi kartoituksessa lasketaan populaation tunnuslukuja Suomen Collieyhdistys ry:n sukutaulutietokannasta, joka sisältää lähes 210 000 collien tiedot. Kartoituksen arvioidaan kestävän noin yhden vuoden ajan. 

Miksi monimuotoisuuden kartoittaminen on tärkeää? 
Aiemmassa tutkimuksessa on arvioitu, että pitkäkarvaisen collien jalostuspohja on erittäin kapea (arviot tehollisesta populaatiokoosta vaihtelevat 30–40 yksilön välillä, kun miniminä hyvien lisääntymisominaisuuksen säilyttämiseksi ja sisäsiitosasteen nousun pitämiseksi maltillisena pidetään 50 yksilöä). Onkin arvioitu, että pitkäkarvainen collie tulee rotuna tiensä päähän vuoden 2030 tienoilla. Sileäkarvaisia on tutkittu hieman vähemmän, mutta pienemmästä populaatiokoosta huolimatta tutkimukset ovat päätyneet hieman lohdullisempiin lukuihin. 

Vaikka roduissamme esiintyy jonkin verran lisääntymisongelmia, käytännön havainnot eivät kuitenkaan tue aiempaa tutkimusta: jos rotu menettäisi kokonaan lisääntymiskykynsä seuraavan kymmenen vuoden aikana, lisääntymisongelmat olisivat todennäköisesti yleisempiä. Tilanne on kuitenkin oikeasti hälyttävä ja siksi monimuotoisuuskartoitus on tärkeä sekä todellisen tilanteen selvittämiseksi että asian tärkeyden esiintuomiseksi. Asian pitäisi olla jokaisen rotujamme kasvattavan tiedossa ja omien valintojen merkitys koko rodun tulevaisuudelle pitäisi ymmärtää laajasti paitsi kasvattajien, myös urosten omistajien keskuudessa. 

Mitä käytännössä tapahtuu seuraavaksi? Mihin rahaa tarvitaan? 
Ensimmäisenä selvitetään, mitä jo olemassa olevia näytteitä voitaisiin käyttää. Sen jälkeen valitaan tutkimukseen mukaan koirat, joiden omistajille tarjotaan mahdollisuutta yhdistyksen taloudellisesti tukemaan DNA-testaukseen. Yhdistys neuvottelee mahdollisimman edullisen sopimuksen suorittavan laboratorion (MyDogDNA) kanssa ja maksaa lisäksi osan testistä. Jotta mahdollisimman moni haluttu koira osallistuisi tutkimukseen, hinta pyritään saamaan erittäin edulliseksi, mikä luonnollisesti aiheuttaa yhdistykselle kustannuksia. Kun näytteet on kerätty, tulokset analysoidaan ja raportoidaan. Sivutuotteena tutkimuksessa saadaan tietoa myös merlegeenin yleisyydestä soopeli- ja tricolourvärisillä koirilla.

Hedelmällisyyskartoitus, pitkä- ja sileäkarvaiset colliet

Hedelmällisyyskartoituksen tavoitteena on ensi vaiheissa selvittää pitkä- ja sileäkarvaisten collieurosten sperman laatua. Mielenkiinto kohdistuu siittiöiden määrään, liikkuvuuteen ja laatuun. Kartoitus toteutetaan yhteistyössä koirien lisääntymiseen erikoistuneiden eläinlääkärien kanssa. Heidän vastaanotoilleen hakeutuvien collieiden omistajilta pyydetään lupaa ilmoittaa tulokset rotujärjestölle. Tulos on mahdollista antaa rotujärjestön käyttöön nimettömänä, jolloin se merkitään ainoastaan tunnistenumerolla. 

Kartoituksessa on huomioitu, että tällä otannalla tulokset ovat todennäköisesti heikompia kuin satunnaisotannalla valittavilta uroksilta saataisiin, koska lisääntymiseläinlääkärien vastaanotolle todennäköisesti hakeutuu useammin sellaisia yksilöitä, joiden hedelmöittämiskykyä epäillään syystä tai toisesta. Vastaavasti tulosta saattaa parantaa se, että saadut hyvät tulokset ilmoitetaan, mutta huonommat jätetään ilmoittamatta. Jos saatava aineisto uhkaa jäädä kovin kapeaksi, voidaan tutkimukseen myös ohjata koiria ja mikäli yhdistyksen taloudellinen tilanne sen mahdollistaa, näytteiden ottamista sellaisilta koirayksilöiltä, joilla ei epäillä lisääntymisvaikeuksia, voidaan myös tukea. 

Saatuja tuloksia voidaan verrata aiempaan tutkimukseen. Monimuotoisuuskartoituksesta poiketen hedelmällisyyskartoituksen on tarkoitus olla jatkuva, joten sen tuloksista saadaan pidemmällä aikavälillä mahdollisesti myös suuntaviivoja siihen, mihin suuntaan hedelmällisyys on menossa. Myöhemmissä vaiheissa mukaan voidaan etsiä myös mahdollista korrelaatiota sperman laadun ja pentuekoon väliltä tai ottaa mukaan myös narttujen lisääntymisominaisuuksien kartoitus. 

Miksi hedelmällisyyden kartoittaminen on tärkeää? 
Hedelmällisyys kertoo rodun elinvoimasta, kuten monimuotoisuuskartoituksessakin todetaan. Käytännön tasolla on ollut huolestuttavia havaintoja steriilien tai spermanlaadultaan heikkojen urosten määrän mahdollisesta lisääntymisestä. Lisäksi huolta on aiheuttanut muita rotuja huonompi onnistumisprosentti jäähdytetyllä tai pakastetulla spermalla siemennettäessä. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että on mahdollista, että tieto asioista vain leviää nykyään nopeammin ja laajemmalle, joten tilanteen muuttumisesta ei voida ilman tutkimusta sanoa mitään varmaa. 

Mitä tapahtuu seuraavaksi? Mihin rahaa tarvitaan? 
Kartoitusta yhdistyksen puolesta hoitava työryhmä pyrkii sopimaan koirien lisääntymiseen erikoistuneiden eläinlääkärien kanssa tietojen toimittamisesta yhdistykselle. He ovat kuitenkin täystyöllistettyjä ammattilaisia, joten neuvottelupöytään on todennäköisesti vietävä muutakin kuin hyvä tahto. Kun asia on periaatteellisella tasolla sovittu, luodaan järjestelmä tietojen toimittamista varten (suostumuslomakkeet ym.) ja aloitetaan aineiston kerääminen.

Tuloksia raportoidaan sitä mukaa, kun aineistoa kertyy riittävästi, jotta tutkimukseen osallistuneiden anonymiteetti voidaan varmistaa. Mahdollisesti myöhemmin tuetaan sellaisten urosten tutkimista, joilla ei oleteta olevan mitään lisääntymistä haittaavaa ongelmaa. Tällainen ryhmä voi olla tarpeen esimerkiksi sen varmistamiseksi, ovatko saadut tulokset verrannollisia rodun todelliseen tilanteeseen vai polarisoituvatko ne jostakin syystä.

Lisätietoja myös sähköpostitse: hallitus@collieyhdistys.fi .